Hämmästyttää, kummastuttaa pientä hoitajaa...

Niinhän siinä käy, että kun vähän aikaa on ollut täällä, niin ei enää ehdi/jaksa kirjoitella blogiin. Tontsa tarinoinee ehkä meidän Budapestin reissusta, niin minä jatkan asialinjalla työharjoittelusta. Ehdin yhtenä päivänä vähän listata asioita, jotka on mietityttänyt.

Työajat on vähintäänkin meidän kolmivuorosysteemiin tottuneelle erikoiset. Yritin tavata paikallisten työvuorolistaa ja se oli hankala! Erilaisia kellonaikavaihtoehtoja oli noin kymmenen. Kun osa työkavereista ensimmäistä kertaa ilmoitti kesken päivän, siinä lounaan jälkeen, lähtevänsä kotiin, kysyin vaan, että ihanko tosissanne olette. Ja sinne menivät. Osa on kotona kaksi tuntia, osa neljäkin tuntia ja sitten he tulevat takaisin töihin jatkaakseen iltaan saakka.

Tästä pääsemmekin toiseen järkytyksen aiheeseen, joka paljastui meille, kun muutamana päivänä olimme töissä 17.30 asti. Vanhukset laitetaan petiin kello viiteen mennessä! Selitys oli, että hoitajia on illalla vain kaksi, eivätkä he ehtisi millään laittaa kaikkia ajoissa nukkumaan. Toinen syy oli se, että vanhukset valvovat öisin ja haluavat ajoissa nukkumaan. Ihan varovasti yritin ehdottaa, että mahtaisivatkohan nukkua yöllä, jos menisivät myöhemmin nukkumaan. Suomen kahdeksaan - yhdeksään asti valvominen herätti täällä kauhistusta.

Ruokailurytmi poikkeaa myös totutusta. Aamupala, kahvi/tee ja höttösämpylä voilla ja marmeladilla, tarjoillaan 7.30-9.30. Riippuu ihan suihkutuksista ja päivästä. Sellaista minuuttiaikataulua täällä ei tosiaan ole. Lounas alkaa klo 11.30. Olen nähnyt hyvin erilaisia ruokia näiden viikkojen aikana. Esimerkiksi eilen oli hyvin samantyylistä makaronilaatikkoa kuin Suomessa, jauheliha vaan oli korvattu kinkkusuikaleilla. Yhtenä päivänä lounaalla oli munkkeja vaniljakastikkeessa :D Noin kello 13 aletaan tarjoilla kahvia, jonka kanssa on usein kakkua tai hedelmiä. Aina halutessaan vanhukset saavat myös kermapäällysteisiä vanukkaita tai jogurttia. Päivällinen onkin jo neljältä ja silloin on usein kakkua ja kahvia tai jotain muuta yhtä kevyttä ja epäterveellistä.

Olen päässyt täällä myös jakamaan lääkkeitä dosetteihin. Lääkeasia onkin herättänyt jonkin verran kummastusta meissä. Vaikka täälläkin lääkkeet pidetään pääosin lukkojen takana, niin mitenkään kovin tarkkana niistä ei olla. Lääkkeet jaetaan valmiiksi annoskippoihin pöytiin, josta ne toki voi kuka vaan suuhunsa kipata. Joillakin asukkailla on osa lääkkeistä huoneissaan doseteissa. Lääkekärry, jossa on enemmänkin dosetteja, kulkee koko päivän ympäri osastoa ja on pitkiä aikoja jossain nurkassa valvomatta. Täällä siis lääkkeisiin on todella helppoa päästä käsiksi halutessaan.

Listasin myös pikaisesti kummastakin maasta mikä on paremmin kuin toisessa.

Suomessa:

• ruoka on monipuolista
• ihmisiä ei istuteta/makuuteta yhtä pitkiä aikoja paikoillaan kuin täällä
• myöhempi nukkumaanmeno -> yöllä nukutaan

Itävallassa:

• ilmapiiri, asiakkaille välitetään kiireettömyyden tuntua, vaikka olisi kuinka kiire
• asiakkaista välittäminen, sydämellinen kohtelu ja asiakkaiden ehdoilla toimiminen
• aikatauluttomuus/aikataulun joustavuus
• silmämääräisen arvion mukaan lääkkeitä syödään vähemmän
• virikkeet: radio soi, televisiota voi katsoa, yhdessä laulaminen ja pelaaminen, käytävillä on tauluja sekä muuta rekvisiittaa